Olmmoš ja servodat

Leanastivra bargá ovttas gielddaiguin hábmen dihte buriid vejolašvuođaid servodagas leana riikkavuložiidda- sihke priváhtaolbmuide ahte fitnodatolbmuide. Buohkaide galgá seamma eavttuiguin fállojuvvot eallinbiras gos lea dorvvolaš, eaŋkil ja sihkkar bargat, orrut ja eallit.

Olmmošlaš vuoigatvuođat

Bargu seamma vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide galgá oidnot leanastivrra organisašuvnnas ja doaimmas. Vealahanlága jelgii lea gildojuvvon vealahit olbmuid sin sohkabeali, etnalaš gullevašvuođa, oskku dehe eará oskkuipmárdusa, seksuálalaš mieđisvuođa, rámbiivuođa, agi, sohkabealmeaddileaddji identitehta dehe sohkabealmeaddileaddji olggosbuktima.

Dásseárvosašvuohta

Nášuvnnalaš ulbmil lea ahte nissonolbmuin ja dievdduin galgá leahkit seamma váldi hábmet servodaga ja iežas eallima. Leanastivrras lea bargun doarjut gielddaid ja stáhtalaš doaimmaid ja eará báikkálaš áktoriid barggus dahkamiin sin doaimmaid dásseárvosažžan. Ruoŧa leanastivrrat barget eastalan dihte dievdduid veahkaválddi nissoniid vuostá ja prostitušuvnna vuostá ja olmmošgávppi vuostá seksuála dárkkuhusas doarjumiin eastalan doaimmaid ja nannemiin ovttasbarggu virgegotti ja ideálalaš organisašuvnnaid gaskkan.  

Nášuvnnalaš minoritehtat

Stockholmma leana  leanastivrras ja Sámedikkis lea oaivevástu buohtalastit ja čuovvut mot Ruoŧa minoritehtapolitihkka čađahuvvo riikkas. Minoritehtapolitihkka siskkilda jearaldagaid suojis ja doarjagis nášuvnnalaš minoritehtaide ja sin gielaide. Ruoŧa vihtta nášuvnnalaš minoritehta leat juvddálaččat, romerat, sámit( mat leat álgoálbmot), ruoŧasuopmelaččat ja duortnuslaččat. Nášuvnnalaš minoritehtagielat leat jiddi, romána chib, sámegiella, suomagiella ja meänkieli.

Álbmotdearvvašvuohta

Leanastivrras lea bargun luovvat vejolašvuođaid servodagas nu ahte olles álbmot sáhttá oažžut buori dearvvašvuođa seamma eavttuiguin. Álbmotdearvvašvuođas lea jearaldat olbmuid iežas válljemiin ja dábiin muhto maid dakkáriin go olgobirrasiin ja demokráhtalaš vuoigatvuođain servodagas. Mii bargat erenomážiid surggiin dego dásseárvu,integrašuvdna, biras, orrunplánen, sosiála eavttut, vealahan-vuosttilteapmi sihke alkohola- ja gárrenmirko guoskevaš jearaldagaiguin.

Integrašuvdna

Ollislaš ulbmil integrašuvdnapolitihkas lea seamma vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat buohkaide, beroškeahttá etnalaš ja kultuvrralaš duogážis. Leanastivra galgá ovddidit ovttasbarggu sierra áktoriid gaskkan ja bargat dan buorrin ahte leanas lea buorre válmmasvuohta ja návccat  easkasisafárren sirdolaččaid ja eará dorvodárbbašeddjiid vuostáváldima váste.

Válggat

Leanastivra lea báikkálaš válgaeiseváldi. Dat mearkkaša ahte mii vástidit almmolaš válggaid, válggaid Europarlamentii válbmemis ja čađaheamis sihke ráđđeaddimis nášuvnnalaš álbmotjienasteamis.  

Ovdal válggaid Leanastivra mearrida earet eará makkár juohku lea válgabiriin ja válgaguovlluin ja váldá vuostá almmuhemiid kandidáhtain geat galget leahkit bellodagaid válgalisttuin. Válgaija sierra válgaguovllut raporterejit jietnabohtosiiddiset Leanastivrii. Dan maŋŋil mii dahkat loahpalaš oktiiluoittu.

Kriisaválmmasvuohta

Kriisa áigge dehe alimus válmmasvuođa áigge Leanastivra galgá doarjut ja bálddalastit eiseválddiid, organisašuvnnaid ja servodatdehálaš fitnodagaid leanas. Mis lea maid vástu ahte informašuvdna kriisas buohtastahttojuvvo ja olaha álbmoga ja mediaid. Jus lihkohisvuohta dehe nuoskkideapmi dáhpáhuvvá atomafápmorusttegis lea buot leanastivrrain gádjunbálvalusvástu iežas leanas ja Uppsala, Kalmára ja Hallandda leanain lea dasa lassin lasiduvvon válmmasvuođadoaimmat.  

Bearráigeahččan ja lobit

Máŋggain surggiin Leanastivra mieđiha lobiid ja bearráigeahččá ahte olbmuid dearvvašvuohta ja vuoigatvuođat eai healbaduvvo.  

Hávdádeamit

Leanastivra vállje ovddasolbmá gii galgá dárkkistit searvegottiid ja gohcit ahte dat geat eai gullo Ruoŧa girkui maid ožžot hávdádeami vugiin mii heive sidjiide. Mii sáhttit maid addit lobi botkkuhit jápmán olbmo gunaid.  

Vurket ruđaid

Leanastivra sáhttá sállet du vurket ruđaid sierra kontui. Dat mearkkaša ahte mii sáhttit váldit vuostá ja seailluhit ruđaid maid don galggat máksit soapmásii. Dat sáhttá ovdamearkka dihte dáhpáhuvvat jus dus láigolažžan lea riidu láigoaddiin dehe jus dus lea ruhtavealgi itge dieđe geasa don galggat máksit dan. Du vealgi navdojuvvo dalle leat máksojuvvon áiggil jus dihto eavttut lága jelgii leat devdojuvvon.

Kámergoziheapmi

Leanastivra sáhttá addit lobi kámergoziheapmái mii mearkkaša ahte kámerat govvejit guovllus gos dábálaš olbmot lihkket. Njuolggadusat kámergoziheami birra gávdnojit kámergozihanlágas ja Leanastivra lea bearráigeahčči.   

Borramušgálvobearráigeahčču

Primárabuvttadeapmi lea vuosttaš lávki borramušgálvogehtegis ja siskkilda earet eará bierggu, mielkki, gortni, roavvafuođu buvttadeami, fuođđoseaguhusa válbmema sihke fuođu ja borramušgálvvu fievrrideami. Leanastivra ja Eanadoallohálddahus bearráigehččet borramušgálvvu buvttadeami  máŋgga muttus. Mii dárkkistit maid ahte gielddain lea buorre bajilgeahčču dain, geat buvttadit ja vuvdet biepmu, lea nuogis buorre máhttu ja lokálat čađahit dan.  

Bálkádáhkádus

Jus don leat barggus fitnodagas mii reastaluvvá du suddje bálkádáhkádusláhka. Leanastivrras lea vástu máksit luovosdadjanbálkká bargiide leana fitnodagain mat reastaluvvot dehe čađahit fitnodatođđasit hábmema.

Riikkavulošvuohta

Leanastivra váldá vuostá almmuhusa ruoŧa riikkavulošvuođas dus gii lea riikkavuloš Danmárkkus, Suomas, Norggas dehe Islánddas. Almmuheapmi lea eaŋkilaston vuohki ohcat riikkavulošvuođa. Jus leat eará riikka riikkavuloš go  dáin galggat jorgasit Sisafárrenhálddahusa (Migrationsverket) beallái. Jus don juoga siva dihte leat massán riikkavulošvuođa don sáhtát dihto dáhpáhusain oažžut dan ruovttoluotta almmuhemiin Leanastivrii.

Almmolaš čálli

Leanastivra namuha nu gohčoduvvon notarius publicus. Namma lea latiinnagillii ja mearkkaša sullii “almmolaš čálli”. Notarius publicus galgá earet eará veahkehit olbmuid duođaštit vuolláičállimiid, kopiijaid, jorgalusaid ja eará dieđuid doaimmain, leahkit mielde duođašteaddjin go seilejuvvo dehe seaila čuvkejuvvo dehe kontrolleret vuorbegeassimiid.

Bajilhovdejeaddji

Olbmot geain lea váttis fuolahit iežas ekonomiija buozanvuođa, agi, dehe eará siva dihte sáhttet oažžut veahki oskojuvvon olbmás dehe fuolaheaddjis. Juohke gielddas galgá leahkit bajilhovdejeaddji dehe bajilhovdenráđđi mii gohcá ahte gieldda buorit olbmát dehe fuolaheaddjit fuolahit barggus. Leanastivra dahká dárkkistemiid bajilhovdejeaddji luhtte dássedis gaskkaid dehe dárkkista bajilhovdejeaddji ovdamearkka dihte olbmuid almmuheami geažil.