Eallit ja luondu

Leanastivra bargá vai leana divrras šattut, eallit ja luonddubirrasat galget seailluhuvvot. Dat mearkkaša ahte ee. inventeret šlájaid ja luonddubirrasiid, geahččalit lobiid doaimmain mat sáhttet váikkuhit luonddubirrasii sihke cegget ja dikšut luonddureserváhta. Luonddureser-váhtta ja luonddupárkkat leat dárkkuhuvvon olgoleahkimii ja luonddunávddašeapmái.    

Leanastivrras lea vástu leana elliidsuodjaleamis. Mii bargat ovdaeastademiin vai eallit galget veadjit bures. Mii sáhttit mearridit elliid áittardeamis jus dat sorbmanit dehe gieldit olbmo atnimis elliid dehe dihto eallišlája.    

Elliidsuodjaleapmi

Elliidsuodjalanlágas leat vuđolaš mearrádusat got eallit galget dikšojuvvot ja suodjaluvvot buozasvuođa ja dárbbatmeahttun gilláma vuostá. Leanastivra dahká elliidsuodjalankontrollaid birra leana. Jus ealli gieđahallojuvvo heajuid mii sáhttit mearridit ahte dat galgá áittarduvvot. Jus don eahpidat ahte ealli healbadit don galggat váldit aktavuođa Leanastivrii.

Guolasteapmi

Leanastivrras lea vástu ahte guolleealáhus ja friddjaáiggeguolásteapmi ovdána guovllus. Ođđasit luovvan dehe seailluhan dihte ealas guollenáli Leanastivra dorjo sierra guolledikšunprošeavttaid.Mii bargat maid buriid guolástanvejolašvuođaid buorrin háhkamin guolledikšunguovlluid. Leanastivra galgá oaidnit ahte guolásteami muddemat váldet vuhtii báikkálaš beroštumi.

Suodjaluvvon luondu

Leanastivra lea vástus luovvat,dikšut ja hálddašit luonddu- ja kulturreserváhta, našunálapárkkaid ja vájaldangeainnuid duoddaris. Gávdnojit máŋga vuogi suddjet luonddu. Luonddupárka lea nannoseamos suddjenvuohki. Dat lea stuorit oktilaš oassi dihto eanadatdiippas mii suddjejuvvo dan lunddolaš hámis. Luonddureserváhtta lea dábáleamos suddjenvuohki. Dat sáhttá ráhkaduvvot seailluhan dihte biologalaš máŋggalágánvuođa, árvvolaš luonddubirrasiid dehe gohcit guovllu dárbbu friddjaáiggeeallimii.

Friddjaáiggeeallin

Leanstivra bargá vai leanas galgá leahkit rikkis friddjaáiggeeallin ja ahte luondu galgá leahkit rabas buohkaide. Oassi dain luondduguovlluin maid mii dikšut leat heivehuvvon nu ahte jorristuoluin dehe mánnávávnnain lea álki lihkadit doppe. Ruoŧas lea erenomáš vejolašvuohta lihkadit luonddus nu gohčoduvvon juohkeolbmovuoigatvuođa jelgii gos oaivenjuolggadus lea “ ii ráfehuhttit –ii billistit”. Juohkeolbmovuoigatvuohta lea vuoimmis maid luonddureserváhtain, muhto sáhttá dihto dáhpáhusain leahkit ráddjejuvvon.

Uhkiduvvon šattut ja eallit

Leanastivra bargá vai leana divrras šattut ja eallit galget seailluhuvvot. Mii váldit sadjosii doaibmabidjoprográmmaid uhkiduvvon ealli- ja šaddošlájaid suddjemii. Jus muhtin šlája lea ráfáiduhtton don it oaččo čoaggit dehe vahágahttit šattu dehe ealli. Máŋgga šlája dáfus lea gildojuvvon vahágahttit daid eallinbirrasa.

Meahcásteapmi

Bivdolágas namuhuvvo ahte buot meahci vallji, dasa gullojit maid daid monit ja beasit, leat ráfáiduhtton. Dat mearkkaša ahte meahci valji ožžo beare bivdit meahcástanlágaásaheami jelgii. Ruoŧas dálloeaiggádis lea dábálaččat riekti bivdit dan eatnamis mii gullo dállui. Dihto áitojuvvon dehe hárvenaš eallišlájat leat goit dan prinsihpa olggobealde. Leanastivra informere bivdiid ja eanaeaiggádiid, registrere bivdoguovlluid, juohká liseanssaid sihke čohkke ja ovttastahttá báhčinstatistihka. Mis huolahit maid áššiin mat guoskkahit suodjalusbivddu eastalan dihte meahccevalljivahágiid. 

Meahcieallit

Leanastivrras lea vástu leana stuora meahcielliid hálddašeamis. Ulbmilin lea ahte eallit galget leahkit ealas náliin, seamma áigge mii háliidit uhcidit daid problemaid maid dat sáhttet dagahit. Stuora meahcielliide gullojit bierdna, návdi, albbas, geatki ja goaskin. Leanastivra dahká jahkásaččat inventeremiid ja mearrida ovdamearkka dihte eastadan doaibmabijuid, suodjalusbivddu ja liseansa-bivddu ja fákte vejolaš lobihis bivddu. Dan lassin mii gieđahallat meahcieallivahátáššiid maid meahcieallit leat dagahan.

Mohtortrafiika luonddus

Leanastivra mudde ja čuovvu bievlaeananvuodjima meahcis sihke muohtaskohter ja čáhceskohter-trafihka. Dárkkuhus lea ahte mohtortrafihka ii galgga ráfehuhttit dehe vahágahttit eatnamiid, šattolaš-vuođa, olgoleahkineallima, elliid eallima, boazodoalu, eanandoalu dehe meahccedoalu. Meahcce-vuodjin bievlan lea gildojuvvon olles Ruoŧas. Muohtaskohtera oažžu vuodjit beare eatnamiin gos lea valjit muohta. Dihto guovlluin, erenomážiid duoddaris, skohtertrafihka lea muddejuvvon skohter-gieldduin skohtergeinnodagaid olggobealde. Čáhceskohtera oažžu vuodjit beare almmolaš vuodjin-geainnuid mielde ja guovlluin maid Leanastivra lea dohkkehan.