Miljöö ja klimaatti

Lääninhallituksela oon tärkeä rolli miljöö- ja klimaattityössä läänissä. Met koortineeraama miljöötyön, informeeraama ja levitämmä tietoa ja tehemä työtä miljöötavotheitten, miljöövalvomisen ja vesihallinon kans. Sitte met kans päätämä lupakysymyksistä toiminoile jokka vaikuttava mljööhön.

Miljöötavotheet

Valtiopäivät oon päättänheet kokohnaisvaltasesta miljööpolitiikasta kestävän Ruottin puolesta. Ylheinen tavote oon ette seuraava sukupolvi saapi ottaa halthuun yhtheiskunnan jossa suuret miljööprupleemit oon ratkastu. Lääninhallituksela oon tehtävännä koortineerata seu´ulinen työ Ruottin miljöölaatutavot­heitten saavuttamiseksi.  

Ruottin miljöölaatutavotheet:

  1. Rajotettu klimaattivaikutus
  2. Friski ilma
  3. Vain luonolinen hapotus (försurning)
  4. Myrkytön miljöö
  5. Suojaava osoonikerros (ozon-) 
  6.  Turvalinen sätheilymiljöö (strål-)
  7. Ei liikaa lannotusta
  8. Elävät järvet ja vesistöt
  9. Hyvälaatunen pohjavesi
  10. Meret palansissa ja elävät rannikot ja saaristot
  11. Kuhisevat (myllrande) kosteamaat
  12. Elävät mettät
  13. Rikas viljelyluonto
  14. Kauhniit tunturimiljööt
  15. Hyvät rakenetut miljööt
  16. Rikas kasvi- ja elläinelämä

Terhveyssuoja

Lääninhallitus tekkee työtä sen etheen ette havata, etukätheen estää ja poistaa terhveysriskiä miljöössä, niin ulkona ko sisätiloissa. Terhveyssuoja pittää estää ihmisiä tulemasta siukaksi. Met kattoma muumuassa melua, tärinää, ilmansaastheita ja sätheilyä. Lääninhallituksen tehtävhään kuuluu kans ette koortineerata ja seurata kunnitten terhveyssuojatyötä ja antaa neuvoja kunnile. Kunnalisista terhveyssuojapäätöksistä saattaa valittaa Lääninhallituksele.

Klimaatti ja enerkia

Lääninhallitus koortineeraa rekiunaalista työtä ko oon kyse kasvihuonekaasuitten (växthus-) päästöistä. Lääninhallitus oon yhessä läänin kunnitten, viranomhaisitten ja elinkeinoelämän kans ottanu framile klimaatti- ja enerkiastratekiin, joka näyttää mitenkä met saatama osalistua klaaraah­maan klimaattitavotheet ja enerkiamuutoksen (-omställning). Met tehemä kans työtä sen etheen ette anpassata yhtheiskunta muuttunheesheen klimaathiin, met hääymä muumuassa valmistautua siihen ette merenpinta nousee ja tulvat lissäintyvä.  

Miljöön tilane

Lääninhallitus koortineeraa miljöövalvomista läänissä. Miljöötilantheen jatkuva tutkiminen ja seuraa­minen oon tärkeä osa meän miljöötyöstä. Tuloksia käytethään muumuassa ko seurathaan miljöötavote-työtä mutta kans siihen ette havata uusia miljööuhkia. Valvominen oon pitkäle tähtäävä ko ussein tarvithaan mittauksia pitkile aikajaksoile ennenkö näkkee jos joku muutos riippuu ihmisen vaikutuksesta eli jos se oon luonolinen muutos.

Vesi ja veenkäyttö

Vesivaroja häätyy suojata ette met saama pitkäaikasen ja turvalisen veen saanin. Ruotti oon jaettu viitheen vesipiihriin (-distrikt). Yks Lääninhallitus joka piirissä oon valittu vesiviranomhaiseksi jolla oon vastuu piirin vesitten laatuhallinosta. Toiminta ja toihmeenpano joka vaikuttava vetheen, niin sanottu vesitoiminta, vaatii ylheensä luan. Vesitoiminan esimerkkiä oon voimalaitos- ja säänöstelytammit, vesissä rakentaminen niinku sillat ja tynelit, ruoppaus ja juoma- eli kasteluveenotto.

Miljööhön vaikuttavat toiminat

Lääninhallituksela oon miljööharkintaryhmä (-prövnings-) joka saattaa antaa lupia miljööle vaaralisele toiminalle miljööpalkin mukhaan. Esimerkkiä miljööle vaaralisesta toiminasta oon pintakäsittelylaitokset, valimot (gjuteri), paperitehthaat, tuulivoimalaitokset, lämpölaitokset ja muut enerkialaitokset, sahat, jätelaitokset (avfalls-), aavloppi­puhistuslaitokset, kryysi- ja maanottopaikat ja kans kruuvat.

Joka kunnassa oon kans kunnalinen miljööviranomhainen joka hoitaa miljööle vaaralisen toiminan paikalista valvomista. Met annama tukea ja neuvoja kunnalisille miljööviranomhaisille ja seuraama ja arvioima niitten toimintaa. Sen lisäksi Lääninhallitus tutkii etelisitten sukupolvitten maan ja vesitten saastamisia ja tekkee työtä niitten asioitten hoitamiseksi.