Elläimet ja luonto

Lääninhallitus tekkee työtä sen etheen ette arvokhaat kasvit, elläimet ja luontomiljööt säilytethään. Siihen kuuluu muumuassa ette inventeerata lajia ja luontomiljöitä, harkita lupia semmoseille toiminoile jokka saattava vaikuttaa luontomiljööhön ja ette perustaa ja hoitaa luononreservaattia. Luononreservaatit ja kansalispuistot oon käytössä ulkoiluelämälle ja elämyksile luonossa.  

Lääninhallituksela oon vastuu elläinsuojasta läänissä. Met tehemä ennalta eesauttavaa työtä elläimitten hyvinvoinin puolesta. Met saatama päättää ottaa halthuun elläimiä jos net voivat huonosti eli kieltää jonku henkilön pitämästä elläimiä eli vissiä elläinsorttia.  

Elläinsuoja

Elläinsuojalaissa oon perustheeliset määräykset siittä ette elläimiä häätyy käsitellä hyvin ja suojata siukkuuksilta ja turhalta kärsimiseltä. Lääninhallitus tekkee elläinsuojakontrollia ympäri lääniä. Jos elläin kärsii, met saatama päättää ette se otethaan halthuun. Jos sie eppäilet ette elläimiä hoiethaan huonosti, sinun pittää ottaa yhtheys Lääninhallituksheen.

Kalastus

Lääninhallitus vastaa kalastuselinkeinon ja seu´un vapaa-ajankalastuksen kehityksestä. Sen etheen ette saa takasi eli säilyttää elinvoimasia kalakantoja (-bestånd) Lääninhallitus tukkee erilaisia kalastuksen hoita­misprujektia. Met tehemä kans työtä hyvitten kalastusmaholisuuksitten puolesta perustamalla kalastuksen hoitamisaluheita. Lääninhallitus pittää vastata siittä ette kalastuksen säänöstely (reglering) ottaa huomihoon seutuintressit.

Suojattu luonto

Lääninhallitus vastaa luonon- ja kulttuurireservaatitten, kansalispuistoitten ja tunturitten vaelus­poluitten perustamisesta, hoitamisesta ja niitten hallinosta. Oon olemassa monta keinoa suojata luontoa. Kansalispuisto oon niistä voimakhain suojelukeino. Se oon isompi yhtenäinen alue tietyn tyyppistä luontoa jota suojathaan luonolisenna. Luononreservaatti oon tavalisin suojamuoto. Niitä saattaa perustaa säilyttämhään piolookista moninaisuutta, arvokhaita luontomiljöitä eli ulkoiluelämän tarpheitten täyttämiseksi. Kulttuurireservaatti oon samankaltanen suojamuoto arvokhaale kulttuurimaisemalle.

Ulkoiluelämä

Lääninhallitus tekkee työtä sen etheen ette läänissä oon rikas ulkoiluelämä ja ette luonto oon kaikile saatavilla. Jokku meän hoitamista luontoaluheista oon anpassattu niin ette sielä pääsee hyvin liikkumhaan rullatoolila eli lastenvaunun kans. Ruottissa kaikila oon ainutlaatunen maholisuus liikkua luonossa niin sanotun jokamiehenoikeuen kautta jonka pääsääntö oon  ”ei häiritä – ei pilata”. Jokamiehenoikeus jällaa kans luononreservaatissa, mutta saattaa olla rajotettu vississä taphauksissa.

Uhatut kasvit ja elläimet

Lääninhallitus tekkee työtä läänin arvokhaitten kasvitten ja elläimitten säilyttämisen puolesta. Met otama framile toihmeenpanoprukrammia uhatuitten elläin- ja kasvilajitten suojaamiseksi. Jos joku laji oon rauhotettu, sie et saa plokata, koota eli tehä vahinkoa kasvile eli elläimelle. Vahingonteko monen lajin elinmiljööle oon kans kielettyä.

Mettästys ja riista

Mettästyslaissa sanothaan ette kaikki riista, ja kans niitten munat ja pesät oon rauhotetut. Se tarkottaa ette riistaa saapi pyytää vain jos mettästyslainsäätäntö antaa siihen luan. Ruottissa fastiheetin omistajilla oon normaalisti oikeus mettästää fastiheetin maala. Jokku uhanalaset eli harvinaiset elläinlajit oon kuitenki poikkeus siittä prinsiipistä. Lääninhallitus informeeraa pyytäjiä ja maanomistajia, rekistreeraa pyytöaluheita, jakkaa lisensiä ja kokoaa ja ottaa framile kaatostatistiikkiä. Meilä oon kans hallussa kysymykset suojajahista riistavahinkoitten estämiseksi.

Petoelläimet

Lääninhallitus vastaa suuritten petoelläimitten hallinosta läänissä. Tavote (mål) oon ette kannat oon elinvoimaset, samala ko met halvama niitten aiheuttamat vahinkot niin vähäksi ko maholista. Suuhriin petoelläihmiin kuuluva karhu, hukka, ilves, ahma ja maakotka (kungs-). Lääninhallitus tekkee vuotusia inventeerinkiä ja päättää esimerkiksi etukätheen eesauttavista toihmeenpanoista, suojajahista ja lisensijahista ja valvoo maholista laitonta pyytöä. Met käsittelemä kans petoelläinten aiheuttamia riistavahinkokysymyksiä.

Moturitrafiiki luonossa

Lääninhallitus säänöstellee ja seuraa palhjaanmaanajoa maastossa ja kans skuutteri- eli vesiskuutteri­trafiikia. Tarkotus oon ette moturitrafiiki ei häiritte eli tehe vahinkoja maaperäle, kasvilisuuele, ulkoiluelämälle, elläimille, porohoiole, maanpruukile eli mettäpruukile. Maastossa ajaminen palhjaala maala oon kieletty koko Ruottissa. Skuutteria ei saa aijaa ko lumen päälä. Vissilä aluheila, olletikki tunturissa, skuutteritrafiikia säänöstellee skuutterikielto skuutteriteitten ulkopuolela. Vesiskuutteria saapi vain aijaa ylheisillä kulkureitilä ja aluheila jokka Lääninhallitus oon hyväksynny.