Valtiontuki

Koko siittä pytjetistä jonka hallitus varraa minuriteettipolitiikale 2017 ja joka oon 103 miljoonaa kruunua, 80 miljoonaa kruunua mennee kunnile ja landstingile valtiontukena.

Mihin rahoja saapi käyttää?

Valtiontukea pittää käyttää, neuottelemalla minuriteetitten kans, niihin lisäkosta­nukshiin joita tuli minuriteettilain matkassa, ei semmosheen jota jo oli velvolisuus tehä ennen lakia, esimerkiksi ette hankkia tulkki ja jakkaa ulos föreninkitukea. Maholisia käyttöaloja oon muumuassa:  

  • dialoogit ja neuottelut minuriteetitten kans
  • kartotus
  • informasjuunisatsauksia ja käänöksiä
  • organisasjuunitarkastelu ja muutoksia
  • kulttuuri- ja kieli-insatsia
  • minuriteetitten ja minuriteettikielitten näkösille tuomista, esim kylttiä (skyltning)
  • alkhuunpanevia insatsia, esimerkiksi kirjoitten, pedagoogisen materiaalin ostaminen
  • osa pärsunaalikostanuksista
  • toimintaplaanit 

Näin paljon kunnat saavat

Kunnan perussumma oon 660 000 kruunua vuessa. Kunta jossa oon vähempi ko

50 000 asukasta saapi 1 perussumman
80 000 asukhaasheen asti saapi 1,5 perussummaa
100 000 asukhaasheen asti saapi 2 perussummaa
400 000 asukhaasheen asti saapi 3 perussummaa
400 000 asukasta eli enämpi saapi 4 perussummaa 

Kunnat jokka kuuluvat useamphaan ko yhtheen hallintoaluheesheen saavat 500 000 kruunun lisän.

Landstingit/seu´ut (regioner) saavat 250 000 kruunua.

Valtionavustuksen vähentäminen

Valtionavustusta saatethaan vähentää jos kunta/maakäräjät/rekiuuni ei ole käyttäny koko etelisen avustusvuen avustusmäärää. Jos kunta/maakäräjät/rekiuuni saattaa näyttää ette rahat tulevat käythöön semmoshiin erityishiin lisäkustanukshiin eli toimenpitheishiin joita ei voi kustantaa seuraavan vuen valtionavustuksella niin vähentämistä ei piä tehhä.